perjantai 14. joulukuuta 2012

Heijastimia, heijastimia

Hui, ensimmäinen blogikirjoitus. Jännää! Oli hirveän vaikeaa valita mistä kirjoittaisi, kun juuri tällä hetkellä mä olen niiiiin monessa koukussa. Jotenkin tuo joulun lähestyminen on saanut innostumaan kaikenlaisesta. Eikä asiaa yhtään helpota, että kavereina on yhtä helposti koukuttuvia ihmisiä. Päin vastoin, se vaan lisää koukuttavien ideoiden määrän moninkertaiseksi. Ja tänä syksynä niitä vaan on pitänyt kokeilla ihan kaikkia... Niistä lisää myöhemmin, nyt on esittelyssä (ikuisuus)projekti, jonka sain tänään loppuun.

Näin joskus jossain avaimenperiä, joissa oli liimattu nahkapaloja päällekäin. Yksinkertaista ja kivan näköistä! Tulin syksyllä ostaneeksi heijastinkangasta ihan toiseen projektiin (joka bytheway on täysin aloittamatta...) ja kun aloin suunnitella näiden tekemistä, otinkin kankaan tähän käyttöön.




Näihin on tosi helppo jäädä koukkuun. Nämä on helppoja tehdä eikä vaadi mitään järisyttävän suurta luovaa inspiraatiota. Tekeminen on myös nopeaa, tai ainakin olisi jos tekisi kaiken kerralla. Meikäläisellä tähän projektiin kului ainakin kuukausi ja välissä on tehty vaikka mitä muita projekteja. Nahkapalat ja heijastinkangas tuli niputettua jo aikaa sitten, mutta jostain syystä nappien kiinnittäminen jäi roikkumaan. Ensin puolivalmiit tekeleet lojuivat ruokahuoneen pöydällä ja kun sain tarpeeksi monta "the katsetta" mieheltä, korjasin ne kiltisti pois... Nyt sitten kaivoin nämä vihdoin kaapista ja tein loppuun. Osaan kiinnitin rintaneulan taakse, osaan laitoin avaimenperälenksut. Olikin kyllä jo korkea aika saada valmista aikaan, kun tarkoitus olisi antaa näitä ainakin kerhotädeille kiitokseksi kuluneesta syksystä. 

Ajattelin ensin paketoida nämä sellofaaniin, mutta sitten mua alkoi ärsyttää ainainen kääriminen. (Mahtaisikohan syynä olla eilisiltainen pakettishow, kun paketoin 2,5h putkeen joululahjoja...) Mietin, onko ihan pakko aina laittaa sellofaania tai lahjapaperia?? Totesin, että ei todellakaan ole ja lopputulos näkyy tässä. Itse tykkään kovasti, vähemmän on vaan joskus enemmän. :)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti