tiistai 30. syyskuuta 2014

Avainkaulanauha

Syksyllä töihin palatessa ajattelin, että en taida hankkia itselleni avainkaulanauhaa rinnuksille roikkumaan ja työntekoa häiritsemään. Muutaman kerran avaimet hukattuani tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Satuttiin kaverin kanssa sopivasti yhden illan korukurssille, jossa tarkoituksena oli valmistaa vaijerikaulakorut. Avainkaulanauha syntyikin kurssilla vähän sattumalta, mutta tarpeeseen.

Tavoitteena oli tehdä korumainen avainkaulanauha, joka sopisi lähes vaatteeseen kuin vaatteeseen. Pujottelin satunnaisessa järjestyksessä kivihelmiä ja putkilasihelmiä vaijeriin.  Noin viisi kertaa pujotettuani ja taas purettuani lähes valmiin kaulanauhan olin lopputulokseen tyytyväinen. Miten voikin olla niin vaikeaa käytännössä toteuttaa suunitelma, joka mielessä tuntuu niin selvältä? :)

Tarvikkeina tässä kaulanauhassa on 8 mm:n onyx-kivihelmiä, putkilasihelmiä, n. 1m koruvaijeria (0,45mm), avainklipsi, magneettilukko, 9 kpl kiinnityshelmiä, 6 kpl päällyshelmiä ja 3 kpl hevosenkenkiä. 

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Herkullinen omenapiirakka


Viikonlopun suunnitelmiin kuului kauan odotettu urheiluviikonloppu kavereiden kanssa toisessa kaupungissa. Uusia lajeja, hotelliaamiainen, hyvä seuraa, rattoisa illanvietto... Mutta. Toisin kävi, kun viisaudenhammas rupesi oireilemaan, se piti kiireellisesti poistaa ja lääkärin tuomio oli liikuntakielto.

Kotona oli sitten hyvä syy käydä omenasadon kimppuun. Täytyi ihan tarkistaa, ettenkö vielä ole postannut tätä suosikkiomenapiirakkareseptiäni, joka hakee herkullisuudessaan ja helppoudessaan vertaistaan. Syksyisin omenapiirakkareseptejä tulee ja menee, mutta tämä kuohkea ihanuus pysyy. Piirakka on kiva tehdä lasten kanssa ja se on mieheni ehdoton suosikki. Ohje on Martta-lehdestä ja sitä kutsutaan Pula-ajan piiraspohjaksi sen ainesosien vuoksi. Piirakkaan ei mm. tule ollenkaan rasvaa. Piirakka toimii kaikilla makeilla täytteillä ja kun kaksinkertaistat sen, saat pellillisen piirakkaa. Korvaan usein puolet sokerista ruskealla ruokosokerilla, jolloin piirakkaan tulee ihana karamellisoitunut maku.

Omenapiirakka

pohja:
3 dl piimää
1,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl soodaa
3,5 dl vehnäjauhoja

pinnalle:
omenalohkoja
kanelia
raesokeria

1. Sekoita pohjan aineet keskenään.
2. Kaada taikina voideltuun vuokaan.
3. Lado pinnalle omenaviipalee, ripottele kaneli ja raesokeri.
4. Paista uunista riippuen kiertoilmalla 175 asteessa n. 15 min.
5. Nauti vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa. Herkullista piirakka on myös sellaisenaan.


tiistai 9. syyskuuta 2014

Pimenevät illat

Ihan pienenpienen hetken jo ehdin mielessäni harmitella ihanan hellekesän päättymistä. Lähdin mukaan vallitsevaan ajatukseen inhottavan syksyn saapumisesta. Tulee kylmä. Tulee märkää. Tulee kuraa. Tulee hämärää. Tulee syysflunssa (niinkuin tulikin). Kunnes melkein seuraavana iltana iltahämärän laskeutuessa heräsin todellisuuteen. Muistin kynttilät ja kaikki ne erilaiset lyhdyt, jotka olivat varastoituna odottamassa juuri tätä hetkeä. Olin jo viime talvena suunnitellut kerääväni erilaisia lyhtyjä ja kynttilöitä yhteen kasaan iloiseen värien, muotojen ja tyylien sekamelskaan. Nyt oli sen hetki.

Samassa muistin, kuinka tosi paljon tykkään syksyn ensimmäisistä pimeistä illoista. Niistä on ihana nauttia sisällä kynttilänvalossa torkkupeiton alla, teetä juoden. Haaveilen jo siitä tunteesta, kun kirpeä syysilma jäädyttää nenänpään ensi kertaa ja kihelmöivän tunteen kun lämmin ilma tekee tehtävänsä sisään tullessa. Tai viimeistään sitä teetä juodessa.

Ja tänäkin vuonna jäin koukkuun kynttilöihin ja näihin pimeisiin, tunnelmallisiin iltoihin.




Muistattehan aina polttaa kynttilöitä turvallisesti, älkääkä jättäkö niitä yksi palamaan!